Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

HRA

Luonnontuotteista puhutaan ja kirjoitetaan nyt paljon. Ja syystä. Luonnontuotteisiin kuuluvat muun muassa hunaja, marjat, sienet, yrtit sekä hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineet. Suomalaisia luonnontuotteita viedään paljon ulkomaille, jopa puolet kauppaan poimituista marjoista sienistä menevät vientiin. Luonnontuotteet ovat myös terveystuotteita. Ja terveys on meille kaikille tärkeä asia. Terveydestä pidetään ja halutaan pitää huolta. 

 

Joskus tuntuu, että emme osaa arvostaa omia luonnontuotteitamme tai Suomessa tuotettuja tuotteita tarpeeksi. Tuottajia syyllistetään milloin mistäkin, tiloja lopetetaan kannattamattomina, säädetään lisää lakeja ja asetuksia, joita toteuttaessaan tuottajat investoivat lainarahalla. Ei ole helppoa.

Otetaan esimerkiksi hunaja. Suomessa käytettiin hunajaa noin 700 grammaa henkeä kohti vuonna 2017. Vuonna 2014 hunajan kulutus oli alle 600 grammaa henkeä kohti. Kulutus on muutamassa vuodessa lisääntynyt noin 20 prosenttia. Ja tietysti elintarviketeollisuus vie osansa hunajasadosta. Suomalaisen hunajan osuus tuosta määrästä vuonna 2017 oli  noin 55 % (Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML) .

Hunajan tuottajat noudattavat asetuksia ja lakeja sekä hunajan hyvää tuotantotapaa tuottaakseen turvallista ja hyvää hunajaa suomalaisille. Meillä ei käytetä monien muiden maiden tavoin  esimerkiksi antibiootteja eikä sulfayhdisteitä. Mikrobilääkkeitä saa käyttää vain ja ainoastaa eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa. Myös Evira valvoo näitä asioita (Kähärä, K. 2007. Hunaja terveellisyys ja turvallisuus http://sss.multiedition.fi/www/fi/materiaalit_ja_julkaisut/elintarvikekehitys/Hunajan-terveellisyystutkimus.pdf

 

Mehiläishoitajat noudattavat hunajan hyvän tuotantotavan ohjeita, jotka perustuvat lakeihin ja asetuksiin sekä mehiläisalan näkemykseen hyvästä tuotantotavasta. Näihin voit tutustua tarkemmin muun muassa EU:n yleinen elintarvikeasetus 178/2002, Elintarvikelaki 23/2006, Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta 420/2011ja Asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta 1368/2011 Liite 1 luku 2. Myös pakkausmerkinnöissä meitä suomalaisia hunajantuottajia ohjeistetaan tarkasti muun  muassa asetuksella Asetus hunajasta 392/2015  http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150392 

Vuonna 2015 tehtiin selvitys suomalaisista ja ulkkolaisista hunajista. Näytteiden mukaan 19 % oli EU-alueella määräystenvastaisia. Yleisintä oli, että sisältö ei vastannut pakkausmerkintöjä. Huomion arvoista oli, että kaikki suomalaiset hunajat olivat sitä, miksi ne oli ilmoitettu. Suomalaiset mehiläishoitajat ovat vastuullisia ja haluavat, että suomalaiseen tuotteeseen voi luottaa (SML).

 

Tämä kuluva vuosi 2018 on minulle viidestoista vuosi mehiläisten ja hunajan tuotannon parissa. Olen oppinut äärettömän paljon paitsi luonnosta ja mehiläisistä myös itsestäni. Luonto rauhoittaa. Mehiläiset ahertavat. Toki ne voivat pistääkin mutta eivät ne tee sitä syyttä suotta. Syyllinen olen minä. Avaan pesän eli niiden kodin ja alan penkoa sitä. Kuka tahansa hermostuisi ja alkaisi puolustaa kotiaan. Minäkin tekisin niin. Kesät menevät meillä nopeasti mutta vasta mehiläishoidon parissa opin ymmärtämään, kuinka todella lyhyt meidän kesämme onkaan. Erityisesti tämä kesä meni nopeasti. Se alkoi aikaisin ja välillä tuli niin kylmä, että pihassani kesäkukat paleltuivat. Heinäkuu oli äärimmäisen helteinen. Mehiläiset yrittivät sopeutua tähän kesään, sen tuomiin yllätyksiin halloineen ja helteineen. Kukat kukkivat ja kuihtuivat saman tien. Kuitenkin mehiläiset keräsivät mettä ja valmistivat hunajan, jonka keräsin pois.

Nyt minulla on taas tarjota teille hunajan ystävät suomalaista hunajaa.

 

 

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?