Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

HRA

Luonnontuotteista puhutaan ja kirjoitetaan paljon.  Luonnontuotteisiin kuuluvat muun muassa hunaja, marjat, sienet, yrtit sekä hyvinvointi- ja kosmetiikkatuotteiden raaka-aineet. Suomalaisia luonnontuotteita viedään paljon ulkomaille, jopa puolet kauppaan poimituista marjoista ja sienistä menevät vientiin. Luonnontuotteet ovat myös terveystuotteita. Terveydestä pidetään ja halutaan pitää huolta. 

 

Osaammeko me arvostaa tarpeeksi omia luonnontuotteittamme? Arvostammeko omia ruuan tuottajiamme? Tiloja lopetetaan kannattamattomina, säädetään lisää lakeja ja asetuksia, joita toteuttaakseen tuottajat ottavat lainaa.

Mehiläishoitajista vain noin 100 on päätoimisia ammattitarhaajia. Vuonna 2017 Suomen Mehiläishoitajain liittoon kuului 80 % mehiläistarhaajista eli noin 2590 henkilöä. Eniten hunajan ja mehiläistuotteiden tuotantoa on Etelä- ja Keski-Suomessa, vaikka tarhausta on lähes koko maassa. Tuottavia mehiläispesiä on 55 000 - 60 000. Yhdellä tarhaajalla voi olla pesiä 1- yli 1000. Talvitappioden määrä Suomessa on noin 10 - 15 % eli talvella kuolleita pesiä on noin 8500 - 9000.

Pitkän ajan keskimääräinen sato on Suomessa ollut noin 39 kg hunajaa yhdestä pesästä. Sadon määrä vaihtelee hyvin paljon paikkakunnan ja sään mukaan. Suurin riskitekijä on sää, johon emme voi vaikuttaa. Esimerkiksi kesän 2018 sato vaihteli noin 20 - 35 kg:n välillä ja paikoittain jäi jopa alle 20 kg pesää  kohti.

Vuonna 2017  hunajan kokonaiskulutus oli noin 700 g henkeä kohti. Vuonna 2014 hunajan kulutus oli alle 600 g henkeä kohti, joten kulutus on muutamassa vuodessa lisääntynyt noin 20 prosenttia. Suomalaisen hunajan osuus tuosta määrästä vuonna 2017 oli  noin 55 % (Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML) .Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 noin 3,8 milj. kg hunajaa, josta oma tuontato oli noin 55 % (2,1 milj. kg). Tuontihunajan osuus oli noin 1,7 milj. kg. Yksityisten kuluttajien lisäksi hunajan suuri kuluttaja on mm. elintarviketeollisuus.

Hunajan tuottajat noudattavat asetuksia ja lakeja sekä hunajan hyvää tuotantotapaa tuottaakseen turvallista ja hyvää hunajaa suomalaisille. Meillä ei käytetä monien muiden maiden tavoin  esimerkiksi antibiootteja eikä sulfayhdisteitä. Mikrobilääkkeitä saa käyttää vain ja ainoastaa eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa. Myös Evira valvoo näitä asioita (Kähärä, K. 2007. Hunaja terveellisyys ja turvallisuus http://sss.multiedition.fi/www/fi/materiaalit_ja_julkaisut/elintarvikekehitys/Hunajan-terveellisyystutkimus.pdf

 

Tämä kuluva vuosi 2019 on minulle kuudestoista vuosi mehiläisten ja hunajan tuotannon parissa. Olen oppinut äärettömän paljon paitsi luonnosta ja mehiläisistä myös itsestäni. Luonto rauhoittaa. Mehiläiset ahertavat. Toki ne voivat pistääkin, mutta syystä. Avaan mehiläisten pesän ja alan penkoa sitä. Kuka tahansa hermostuisi ja alkaisi puolustaa kotiaan. Kesät menevät meillä nopeasti mutta vasta mehiläishoidon parissa opin ymmärtämään, kuinka todella lyhyt meidän kesämme on. Erityisen nopeasti meni vuoden 2018 kesä. Se alkoi aikaisin ja välillä tuli niin kylmä, että pihassani kesäkukat paleltuivat. Heinäkuu oli äärimmäisen helteinen ja kuiva. Mehiläiset yrittivät sopeutua näihin kesän yllätyksiin halloineen ja helteineen. Kukatkin kukkivat ja kuihtuivat saman tien. Kuitenkin mehiläiset keräsivät mettä ja valmistivat hunajan, jota saamme nauttia.

Nyt minulla on taas tarjota teille, hunajan ystävät, laadukasta ja hyvää suomalaista hunajaa.

 

 

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?